Naapurin rouvalla oli asioita kirkonkylälle, Jaska lupasi pitää silmällä pikkaista Martta Heljä Hulda Amandaa. "Onhan tässä ennenkin pieniä hoideltu... tuttia suuhun ja helistellään vähäsen... mitenkähän nuitten sideharsovaippojen kanssa... koitappa pikkanen pitää nesteet sisälläs kunnes äitis tuloo... nuku nuku nurmilintu..."

Potinperään osui hauska arvontavoitto Nukkekoti projektini -blogista. Äitiyspakkaus. Kiitos kaikesta ihanasta taitavasti tehdystä mitä sieltä löytyi, oli pyyhettä peittoo lakanaa makuupussia ruokalappua alwayssejä vauvaöljyä tutti helistin harja vauvakirja.... Kiitos!

Näpertelin tänään isoja paperitähtiä ikkunoihin 1:1 kotiini. Aiheesta hetkellisesti innostuneena tein myös Potinperään tähtösen. Kyllä tuolla ohjeella näppäräsorminen tekisi varmaan vieläkin pienemmän version. Ohje löytyy Varjoyrtin puutarhasta täältä. Tähän pieneen versioon ei kyllä kannata käyttää teippiä eikä nitojan niittejä, liima on näpsäkkä tässä kohden ja varrastikku sekä pinsetit oivia apuvälineitä.

Jaakko nukkui yön yli ja päätti jotta sänky tarvittee päädyn. Päivän nikkaroinnin päätteeksi hän voi nyt nukahtaa uuteen päädylliseen runkosänkyynsä.

Helppo ja nopea, jos on onnea kulmien sahauksessa, heh. Neljä bilteman sytyketikkua liimataan rinnatusten, sahataan oikeaan kokoon ja ympärille jotain listaa. Ja eikun maalia pintaan niin uusikin näyttää vanhalta.

Jaska sai sitten hommattua runkopatjan Potinperään. Bilteman sytykkeitä, rakettikeppi, balsaa, kangasta, pumpulia ja paljon liimaa. Siinä se.

Pussilakanassa on kirjailu mummuni nuoruudesta. Tuo pala on pelastettu hyvin vanhasta risaisesta tyynyliinasta.

Jaskakin on läntännyt kranssin seinään joulua ootellessa. Kranssi on kasattu kirppiskorviksesta.

Ne naiset, ne naiset! Niin on taas Jaskan pää pyörällä. Sai lähetyksen Pohjan perukoilta Kuuralehdosta. Upeasti kudottu matto ja taatusti yhtä komia pitsiliina, liekö Dagmarin omin kätösin virkkaama. "Siirtäisinkö tuota lipastoa tuonne vai arkun tänne?" "Tilkkukankaan vienkin heti makuukammariin..." Kyllä se vaan kaipaisi Potinperäkin naisen käden jälkeä.

Kyllä meinas hävettää ostaa tuommoinen muovihirvi, mutta ei hätää tekeydyin saksalaisturistiksi niin täydestä meni. Autossa sitten nappasin sarvet päästä, siis hirven päästä. Nuihin pitää sit kotona sahailla se puualusta, mikä sitten liekään nimeltään.

Vaikka Potinperä on nyt hetken ollut jäissä, kyllä sitä aina tälleen reissussakin muistetaan. Eräs sukututkimusprojekti on kesken, niinpä Potinperä saa pölyttyä siihen saakka. Noh, luultavasti alkaa taas tapahtumaan syksyllä.

Kuvassa löytöjä lapin reissulta. Pieniä pulloja säilöntään tai sahtia varten. Tumput ja kuksan aihio. Lämpömittari, toimiva sellainen, nyhtäsin irti jääkaappimagneetista. Sitten tuommoinen vaskoolitaulu, simmonen oli vaarillanikin olohuoneen seinällä aikanaan, tietty yks yhteen koossa.

Hiljalleen se Jaska saa ripustettua suvun kuvia Potinperän seinille.

Tästä puuvalmiista peilikaapista tulikin Potinperän maustekaappi. Peilin tilalla on purkin kansimuovista leikattu lasi. Kaffa on tuommonen pitkulainen helmi ja rautalankaa.

Maustepurkit sahailin varrastikusta. Tommonen 7 ja puol millinen on kätevä sahata ja tehdä pohjaviisteet. Heh. Halkaisija on 4 milliä. Jaska tykkää näköjään chilistä, kun on nuin monta simmosta purkkia. Olis noita kylttejä ollut muitakin, mutta kunhan lätkin liimaten enkä hoksannut lukea. Nyt kun olen harjotellut, voisikin repiä oikeasta purkista etiketin ja skannata, kun se näkyy noinkin selvästi. Eihän se nyt eka kerralla voi vielä valmista tulla :D

Laitoin vaatekaappiin pari hyllyä lisää balsasta, niinpä siintä tuloo hyvä kauraryynikaappi Jaskan keittiöön. Sinistä kulahtanutta maalia pintaan punasilla koristeviiruilla ja viälä maalasin tulppaanitkin oviin, jotta olis komia.

Lähikuva ei tee oikeutta koristemaalaukselle, näkyy kaikki räpellyksetkin, mitkä ei luonnossa onneksi näy. Hyllyihin liimasin tietty hyllypaperit, siniruutuiset.