 |
|
23.08.2008 - 13:54
Isäntä on tässä kurssitellut ittiään Helssingissä jokusen viikon. Miä sit lähdin mukaan katseleen pääkaupungin menoa. Presidentissä yövyttiin ja kyllä oli muhkean pehmeä peti ja tyynyt valtavat kuin suuressa maalimassa. Se oli kiva yllätys hajusteyliherkälle, että lakanoissa ei ollut hajusteita (pesuaineista) ja talon omatkin shampoot, hoitoaineet ym olivat miedon puolukkaisia. Kyllä siinä kelpas isännän kanssa kelliä :D Entäs sitten aamupala, tuhti kuin Tallinkin laivalla. Siitä kun otti kaiken irti, niin ei tarttenu syyä kun illalla seuraavan kerran.  HobbyPoint oli miun ehdoton suosikki. Siellä oli kaikki mistä maalainen osaa vain uneksia. Niin kivaa oli ettei rahaakaan jääny yhtään tähteeks. Potinperään läks mm. vetopasuuna ja viulu.  Ne helssinkiläiset oli kaikki menossa jonnekkin tosi kovaa. Miä juoksin ja juoksin perässä, mutta sitten tuli hiki ja en saanu niitä kiinne, mihin lie olivat menossa. Tsiisus kun olivat vielä upottaneet niitä kiskoja pitkin poikin, sit kun mielestäni niitten päälle ei voinnu astua, niin aina meni rytmi sekasin ja taas jäin jalkoihin. Kadulla ei ollu kiskoja, mutta kiviä pirukseen, simmosia kantikkaita. Vieressä oli kyl tasasta, mutta siinä meinas jäädä fillarien alle ja niilläkin oli kauhia kiirus sinne jonnein. Mutta nättei maitotonkkii ja lihamyllyi ne siäl myivät.  Miä meinasin jottei mul mitää hätää ole, oli nimittäin kartta taskussa. Mutta kun ne siellä isossa kaupungissa olivat laittaneet tietyön joka risteykseen. Hyvä suunnitelma meni aina pieleen, kun joutui siirtymään tien toiselle puolelle ja uskokaa tai älkää, jouduit seisoon kolmissa liikennevaloissa ennenkuin pääsit yhden tien yli. Sitten pyörähit pari kertaa ittes ympäri kun etit katukylttejä, niin muuta ei tarvittu, jo oli kartta väärin päin. Mutta ei hätää, eihän siäl ole muuta kuin puoteja ja melkosesti suurempia puoteja. Kartta taskun pohjalle ja puodin ovesta sisään ja toisesta ulos ja liukuportaita ylös alas, aina löytyi jotain maalaiselle mielenkiintoista. Niinkuin tuossa kuvassa kiva shakkilauta Jaskalle.  Vessoja niillä ei ollut, tai sitten oli ovelasti piilotettu, mutta Potinperään löytyi kyllä. Säästivät ryökäleet liukuportaiden pyörittämisessä, miä kun ihmettelin seittemännessä kerroksessa jotta nythän nuo portaat on pyssänny kokonaan, mutta ei, nehän nytkähti vauhilla liikkeeseen kun hiukan näytti niille tossun pohjaa. Siinä järjesty kyllä vanhan ihmisen selkänikamat. Kyllä oli mukavaa, Helsinkiin kannattaa mennä toistekkin. Kunto nousi ja hiki virtasi. Olo oli kevyt kotimatkalla, ainakin kukkaron kohdalla. Ja kuinka sitä osaakin nyt nauttia siitä hiljasuudesta, kun ei kuulu mitään ääniä, ei yhtään mitään, ihan korviin sattuu. ps. ne menikin kaikki sinne Taiteiden yöhön, ilimankos niillä niin kiirus oli :D 13.08.2008 - 20:03
 Jaska on saanut naputeltua yhteen seinään rimalaudat, vai mitkä ne nyt on, no noi kaposet rimat kuitennii. Jonkunverran on päässyt Pekingin kisat häiritsemään Jaakon töitä, entinen aktiiviurheilija kun on.  Rimat on vedelty terävällä (tosi terävällä) puukolla puoltoista millisestä pahvista. Ovat kolme ja puol millisii suikaleita. Melkoiset näppivoimat tarvitaan, ainakin tuon vahvuisen suikaleen leikkaamiseen. Suosittelen jonkin asteista delegointia.  Asiasta toiseen, tai pensseliin. Olenko maininnut, että hyvä ja kallis pensseli on tarpeen näissä hommissa. Ne lasten kiinalaiset muovipensselit kannattaa hävittää heti, älä ainakaan lapsille niitä anna, sen kokemuksen jälkeen eivät askartele ikänä, eivät ainakaan aikuisena. Ja kyllä se pensseli maksaa itsensä kestämällä ja kestämällä.  Liimasin suikaleet maalaamattomina, paitsi nuo alareunat oli sutaistu, koska tulevat valkoista vasten. Jaoin ensin seinän tasaisiin väleihin kynällä. Paksua liimaa suikaleisiin ja sitten vain lätkäistään seinälle. Pitkä viivotin suikaleen vieressä auttoi etteivät menneet ihan mutkalle. Reunoille on jätetty tilaa nurkkalautoja varten. Ja aikaa tarvitaan taas rutkasti, ajattelin sutaista illassa yhden seinän, mutta helposti menikin kaksi iltaa. Ai niin ja vielä yksi hyvä neuvo: Usko enemmän viivottimeen kuin omiin silmiin tässä puuhassa :D Ja TADAA, seinät tulee joskus valmiiksi, viimeistään kun olympialaiset loppuu. 06.08.2008 - 17:04
 Siinnä on nyt Potinperän kivijalka, pysyvä versio tai väliaikainen. Aika näyttää.  Ensin päätin tehdä kivijalan pahvista, tuollaisesta röpelöisestä. Revin pakkauksen pieniksi paloiksi, sitten vielä viimeistelin osan sivuista saksilla. Seuraavaksi töpöttelin maalia pesusienen palalla, erivärisiä harmaita ja sitten vielä vähän sammaleenvihreää. Näytti hyvältä märkänä. Mutta. Kun kiveni kuivuivat, ne näyttivät vain pahvin paloilta, rumanvärisiltäkin vielä. Poikani riensi apuun ja kysyi miksen hakkaa liuskekivestä aitoja kiviä. Hyvä idea. Vasaran kanssa pihalle heti seuraavana aamuna. No. Hakkasin ja hakkasin, kivestä ei lohjennut palastakaan. Sittenkin huono idea. Palasin sisälle pahvin palojeni luo, sekoittelin uudet maalit ja aloitin uuden tuputtelu kierroksen. Pahvit kun kuivuivat, ne olivat vaan pahvia, ei hyvä. Piti keksiä uusi idea.  Isännän kanssa hiekkamontulle pieniä kiviä keräilemään! Kyllähän te tiedätte, kun isännälle tuollaista ehdottaa. Vastaus tulee välittömästi "Tottakai rakkaani" ja eikun autoon ja pieniä kiviä poimimaan soramontulle. Ja sit illalla mie pesin niitä ja kuivatin niitä ja laastilla suoraan paikoilleen. Tuli hieno! Sitten pitikin odottaa seuraavaan päivään, jotta pääsee tekeen toisen puolen. Aamulla ihailin kätteni jälkiä ja olin oikein tyytyväinen, kunnes KOPS. Koko helahoito tippu omineen pöydälle ja katkesi kahtia. Ei ollut hyvä idea, ei. Rupesi jo rauhallisempaakin hermostuttaan ja päätin tehdä kivijalan väliaikaisesti printeistä.  Tuommoisen printin löysin täältä. Jouduin pienentään sitä ja tulostin monta arkkia, koska sehän on simmoista leikkaaliimaa hommaa palasista. Suikaleita liimatessa kannattaa huomioida että printin varjot pysyvät koko ajan samalla puolella, muuten tulee oudon näköistä kiveystä. Eikä ole yhtään hullumpi idea huomioida valon suunta, kun päättää kumpi suikale tulee toisen päälle. Oikein päin liimattuna, saumaa ei juuri huomaa. Huomasin että tuo Tacky glue -liima oli tosi hyvä tässä hommassa, ei ryppää ja kurttaa ja venuta paperia.  Tuossa talon edestä, se on liimattu suoraan tölliin, jotta etuseinä menee aikanaan kunnolla kiinne.  Tuossa töllin sivuseinästä. Sen liimasin ensin pahville ja sitten vasta seinään, koska tälleen sain tuon valkoisen listan hiukan vinosti niinkuin se oikeastikin olisi. Ja TADAA, kivijalka on valmis (tai sitten ei). Kun käännän selkäni ne voi vielä vaikka pudota. 29.07.2008 - 21:29
 Ensimmäinen ikkuna valmiina. Enää seitsemän jäljellä. Huh. Ikkuna on oikeaa ikkunalasia ja listat puuta. Nyt tasaisena näkyvään punaiseen seinään tulee vielä puurimat. Ikkunan väsäyksen ohjeet olen lisännyt TÄNNE. 24.07.2008 - 18:09
 Jaska on käynyt torstai-iltaisin kansalaisopiston metallin kaiverruskurssilla kirkonkylän vanhalla koululla. Seinällä hänen viimeisin kaiverrustyönsä, josta hän nokkelana miehenä teki seinävalaisimen.  (Tein seinävalaisimen rikkinäisestä hiussoljesta. Nyt on Potinperän valaistus jonkinmoisessa kunnossa joka huoneessa. Suunnitelmista poiketen, tulikin kaksi seinävalaisinta, joten nyt on vielä pari pistorasiaa vapaana lisävalaistukselle. Katsoppas, puolipaneelin päältä puuttuu näköjään vielä lista.) 24.07.2008 - 15:15
 Vääntelin keittiön valaisimen kaulakorusta.   Kattoon tuleva osa kirppikseltä rintaneulasta. 22.07.2008 - 18:24
 Jaakko on remontoinut ahkerasti. Väliseinä on pystyssä, viimeisetkin jalkalistat sahattuna, sähkötyöt valmiina makuukammarissa. Kuvassa näkyy kun valaisin heittää huoneeseen hauskat varjot.  Valaisin on tehty Marja-ystäväiseni vanhasta korvakorusta 19.07.2008 - 19:00
 Jaakko on saannut huussin oven nostettua saranoilleen.  Sama kammarin puolelta. Minulla oli suuria saranointiongelmia. Ohjeita ei löytynyt toisista blogeista, mutta onneksi isäntä jälleen riensi apuun. Yritin siinä sivussa laatia jonkinlaiset ohjeet, jos on muitakin tumpuloita saranoinnin alalla. Toivottavasti näistä ohjeista on edes hiukka apua. OHJE TÄÄLLÄ. 15.07.2008 - 14:35
Jaakolle valot huussiin.  Näitä tarvittiin: särkyvoidetuubin yläosan kierteet ja korkki, silikoninen pullotutti ja tietty hehkulamppu johtoineen.  Tuubista ja korkista tarvittiin ainoastaan kierteet, jotta pääsee tarvittaessa vaihtamaan palaneen lampun. Tähän väliin tuli myös muutama ruma sana, koska osat oli pieniä ja sormet isoja. Ps. viilasarja tuli tarpeeseen tässä kohtaa.  Pullotutin yläosa valaisimen kuvuksi.  Valot päälle ja TADAA, Jaska näkee pissiä. Huom! Miulla ei ole hajuakaan kuinka turvallinen sähköviritelmä tuo on. Eli jos mallia otat ja mökkisi poltat, niin ihan omalla vastuullasi :D 11.07.2008 - 17:25
 Jaakolla oli päässyt punamulta jäätymään talvella, eikä sitten viitsinyt polkasta kirkolle maalin hakuun. Niinpä Jaska päätti pitää leipomispäivän, ruisleipä miehen tiellä pitää.  Potinperällä on oma taikinajuuri. Täysjyväruisjauhoa, merisuolaa ja lähdevettä.  |
Kirjoittaja
( e-mail ) Kuvaus Nukkekotiblogi. Potinperän töllissä elelee ittekseen Jaakko (78v) kissansa kanssa. Jaakolla on tekonivel vasemmassa polvessa, mutta vielä hän vetreästi tiputtelee pontikkapannullaan.  toinen blogini
Nukkekotilinkkejä
Tästä bloginappi
Machine translation yields comical results :D
|
