Hiljalleen se Jaska saa ripustettua suvun kuvia Potinperän seinille.

Tästä puuvalmiista peilikaapista tulikin Potinperän maustekaappi. Peilin tilalla on purkin kansimuovista leikattu lasi. Kaffa on tuommonen pitkulainen helmi ja rautalankaa.

Maustepurkit sahailin varrastikusta. Tommonen 7 ja puol millinen on kätevä sahata ja tehdä pohjaviisteet. Heh. Halkaisija on 4 milliä. Jaska tykkää näköjään chilistä, kun on nuin monta simmosta purkkia. Olis noita kylttejä ollut muitakin, mutta kunhan lätkin liimaten enkä hoksannut lukea. Nyt kun olen harjotellut, voisikin repiä oikeasta purkista etiketin ja skannata, kun se näkyy noinkin selvästi. Eihän se nyt eka kerralla voi vielä valmista tulla :D

Laitoin vaatekaappiin pari hyllyä lisää balsasta, niinpä siintä tuloo hyvä kauraryynikaappi Jaskan keittiöön. Sinistä kulahtanutta maalia pintaan punasilla koristeviiruilla ja viälä maalasin tulppaanitkin oviin, jotta olis komia.

Lähikuva ei tee oikeutta koristemaalaukselle, näkyy kaikki räpellyksetkin, mitkä ei luonnossa onneksi näy. Hyllyihin liimasin tietty hyllypaperit, siniruutuiset.

...kuule siä kolli, eikös se ole Haidi-tätin pääsiäiskoristeen paikka tuossa akkunalla. Kyllä on komia, taitavaa tiffany tekniikkaa...

Jaska voitti tämän aarteen Pikku-Heidin pikku jutut -blogin arvonnassa.

KIITOS!

Lumikellon kutsu muisti miuta tällaisella tunnustuksella. Sydämellinen kiitos!

Unelmia ja toellisuutta -blogi taasen muisti tommoisella kyltillä. Lämmin kiitos myöskin sinne!

Näistä tulee hyvä mieli!

Jaakon isä on tuonut 1877 Turkin sodasta sotasaaliina arkun, joka on nyt Potinperän aarteita.

(Arkku oli puuvalmis. Kiitos äitille! Maalia pintaan. Helat on tehty kengän koristeista ja rautalangasta on väännetty avain ja kantimet (no olipas taas sana). Kannen turkoosiplätkä on osa kaulakorusta.)

Osasinhan miä päättää minkä värisiä kaluja alkaa tuleen Potinperän toiseen kerrokseen. Vähän tuommoista kulahtanutta tunnelmaa. Tarttee vaan viäl kerran maalata ja päälystää ne tuolit, jeps.

Katoppas, siältä puuttuu vieläkin lista paneelin päältä. Ole niinkuin et huomaiskaan.

Posliinit ovat ennakkosynttärilahjus Jaanulta.

Potinperän peräseinällä seisoo Jaskan perintökaappikello. Tik tak.

Ihan näyttää olevan Guccin koneisto.

Runko on puuvalmis Euro Mini´s. Kellotaulu vanhasta rannekellosta. Punnukset helmiä ja heiluri kellon paristo. Kellotaulun ympärillä narua kahta paksuutta vanhalla kullalla sudittuna.

Ystävä on sellainen ihminen, joka tietää sinusta paljon
ja kuitenkin pitää sinusta - ja josta sinä pidät, vaikka
hän tietääkin sinusta niin paljon.
- Matti J. Kuronen -

Potinperään muutti Pertta, pikkainen berninpaimenkoira. Töllin kolli on hiukka huolissaan tämän uuden ystävän vauhdista, ettei vaan kaataisi tuota maitokippoa.

Tuon ihanan tuohijutskan, joka nojaa seinään sain Jaanulta ystävänpäiväksi. Jaska on sinne jo työntänyt kuivakukkiaan.

Jaanu ja Kasperi kaivelivat miljoonalaatikoitaan ja lahjoittivat Potinperään paljon aarteita. Kuvan jauhesammutin on oikea helmi, letkua vain uupuu, mutta ei varmaankaan kauaa.

Entäs sitten tämä nypyskäinen lasipallo. Vähänkö siisti, mutta mitä siintä voisi tehdä? Vinkkejä vastaanotetaan.

Eikä ne aarteet tuohon loppuneet. Suuri kiitos Kasperi ja Jaanu!