Myö mentiin äitin kanssa junalla Helsinkiin. Tavoitteena kokea Askarellin miinus kakskyt prosenttia kaikesta. Sinellin fiskarsit myös kiinnosti (sormiveitsi ja pihtien lailla puristettavat sakset) sekä tietysti HobbyPoint, se miun suosikkini. Kaikki se nähtiin ja paljon muutakin. Kuten kuvan ihanat paperineilikat.

Viimeeksi ihmettelin näitten ihmisten kiirusta menoa täällä pääkaupunkiseudulla, mutta ei siinnä viäl ollutkaan kaikki. Niillä on maanalaista toimintaa kans, eivät enää sovi yhteenkerrokseen, juu kuule näin on. Sieltä se löytyi Kampin alakerroksesta, käytäviä sinne tänne, maanalaisia "pururatoja". Sinne mekin sukellettiin rohkeesti, on siellä onneksi huomioitu runsaat juottopisteet. Meet kuule johkin kauppakeskukseen ja sit kohta sukellat toisesta ylös, merkillistä menoa.

Ja ne huussit ne huussit. Kuule niin kiireisiä ovat, että pöntön takana on sairaan suuri huuhtelunappula tai paremminkin laatta, osumatarkkuus tietty paranee kiiruussakin, heh. Sitten se maalaisten kannalta nolompi juttu, kirjotan pienemmällä niin ei kiinnitä niin huomiota. Niitten raanoista siellä huussissa ei tullu vettä, ei liraustakaan. Kylhän mekin ollaan noitten liikesilmien kans oltu tekemisissä, mutta ei, vaikka kuin huiottiin ja heiluttiin. Tainnu lama iskeä Kampin huussiin.

Mutta kyllä mehut on miehekkäitä siällä. Niihin oli puristettu vaikka kuinkaa montaa sorttii hedelmää ja marjaa. Ja maku oli tuhti, kyllä taas jaksoi shoppailla. Simmosta kun sais meiltäkin päin. Ei miulla kyllä olis varaa asua pääkaupungissa, kukkaro tyhjenee aina alta viiden tunnin. Mutta kivaa meillä oli, reissun rasituksen aiheuttamia pieniä lonkkavaivoja ei jäädä märehtimään. Kiitos äiti seurasta!

Luulenpa jotta Potinperään rupeaa rakentumaan huomenna kaappikello.